Entuudestaan minulla jo oli digitelkka (vain antenniverkkoon eli esim. MTV tai Liv ei kaapelikanavista näkynyt), VHS-videot (kuoleva tekniikan laji), DVD soitin (ei tallentava), stereojärjestelmät vahvistimineen ja CD soittimineen sekä valokuvatulostin. Tietokoneena käytin työpaikan yhteiskäyttöistä kannettavaa joka oli sinänsä hankalaa koska tietoa tuli siirrettyä muistikorttien avulla ja poltettua liian monta vajaallista CD:tä varmistaakseni ettei omat tiedot joudu vieraiden käsiin. Joten, nyt minulla on myös Kansalaisboksi (kombotallennin antenni- ja kaapeliverkkoon jolla näkee mm. em kanavat ja voi tehdä aikasiirtoa), 260GB kokoinen ulkoinen kovalevy ohjelmien tallentamiseen, pieni mutta tehokas miniläppäri, mustavalko-laser tulostin ja tietenkin hurja määrä piuhoja yhdistämään kaikki edellä mainitut laitteet toisiinsa. Huh. Ihan tulee hiki jo pelkästään luetellessa laitteet! No mutta. Tekniikan ihmeellisyys tulee esille siinä mitä kaikkea voi nyt tehdä tehokkaammin, nopeammin, kätevämmin ja miellyttävämmin. Puhumattakaan toiminnallisuuksista joita en aikaisemmin osannut edes kaivata. Lisäksi nyt minun ei enää tarvitse pelätä henkilökohtaisten tiedostojeni joutumista vääriin käsiin.

Mitä kaikkea sitten voinkaan nyt tehdä? No kuulkaas. Ihan ensimmäiseksi voin huoletta mennä jatkossa riittävän ajoissa nukkumaan kuitenkaan menettämättä mahdollisuutta nähdä lempisarjojani tai tutustua uusiin sarjoihin joiden lähetysaika osuu minun lepohetkeeni. Sitä olen kaivannut jo pitkään. VHS videokasetteja ei ole saanut ostettua enää pitkään aikaan joten ko. laite on toiminut ainoastaan katselumoodissa. Koska uusia VHS-tallenteitakaan ei ole enää saanut on ollut tyytyminen 90-luvun suosikkielokuviin ja itse nauhoitettuihin sarjoihin. Ikävä kyllä itse koostetut nauhat on jo niin kulutetut että ero on selvempi kuin vinyylin ja CD:n välillä. Ja kuvan laatu kärsii enemmän ja haittaa enemmän kuin vinyylin rätinä. Tosin, en ole koskaan ollut television suurkuluttaja mutta olen ikäväkseni todennut että nykyinen lauantain prime-time ajan sisältö ei vastaa minun toiveitani ja silloin tallennettu Grayn Anatomia tai Mad Men pelastaa illan. Koska tieto tallentuu ulkoiselle kovalevylle, on sitä mahdollista katsoa myös läppärin kautta. Siitä aasinsilta ehkä hankituista laitteista tärkeimpään ja siten varmasti rakkaimpaan.

Tähän uuteen tehokkaaseen minikokoiseen kuumakalleen on asennettu videoiden katselu ohjelmisto. Akku kestää parhaimmillaan jopa reilut neljä tuntia joten pidempikin matka taittuu mukavasti suosikkiohjelmia katsellessa. Kokoa tällä ihmeellä on alle A4 kokoisen paperin ja painoa just päälle kilo joten se kulkee näppärästi mukana olkalaukussa. Näyttö on parasta markkinoilla olevaa laatua ja väri menestyvän hopean harmaata. Muistia löytyy isompienkin ohjelmien pyörittämiseen. Käyttöjärjestelmänä on paljon puolesta ja vastaan keskustelua herättänyt Windows Vista joka on minulle uusi tuttavuus. Tämä laite osaa myös keskustella puhelimeni kanssa - voin esim. tarkastella ja muokata puhelinluetteloa, kuvatiedostoja, lähettää tekstiviestejä ja hallinnoida aikaa ja muistilappuja koskematta puhelimeeni ollenkaan. Totta kai tähän on asennettu Mese, Skype, Outlook, Picasa, Adobe Reader, gadget ja vidget sekä langattoman netin asetukset. Nettisivuihin on jo tallennettu Facebook, City, LinkedIn, Fazerinnan sivusto ym. sisäänkirjautumista vaativat sivustot automaattisesti latautumaan. Voiko toiminta olla enää helpompaa? Koneessa ei ole CD/DVD asemaa eli ennen kuin ulkoisen sellaisen hankkii laitteen kanssa keskustelemaan, en pysty uusimaan MP3 soittimeni levylistaa. Mutta ei se mitään, kaikkea ei voi vaatia. Ainut ikävä puoli laitteessa on todellakin kuumuus. Alumiinirunko lämpenee muutamassa minuutissa joten paljaalla iholla ei laitetta voi kauaa pitää. Siitä ei kuulemma kannata huolestua vaan on ihan normaali ominaisuus. Ehkä se on ihan jees juttu ainakin näin talvipakkasilla - oma patteri aina läsnä ja valmiina toimintaan!

Tulostimet ovat tietenkin ihan mukava lisä askartelun ja asioiden hoidon tueksi. Väripapereilla saa riittävästi eloa runoihin ja kirjeisiin - hienompia halutessaan voi turvautua käsin tekemiseen tai lainata edelleen lähellä olevien tahojen laitteita. Valokuvatulostimella teinkin jo joulukortit ja muutamat ystävänpäiväkortit sekä tietenkin skräppäsin muistokansion viime kesän lomareissulta. Ja aina toisinaan pitää tulostaa arkaluontoisia dokumentteja joita ei haluaisi muiden näkevän (esim. pankkimateriaalia) joten oma tulostin auttaa kummasti asiaa.

Tätä juttua kirjoittaessani, tai no oikeastaan jo kaupassa toistamiseen vieraillessamme aloin miettimään Leevi & The Leavingsien biisiä Onnelliset jossa puhutaan kotiin hankituista tekniikan laitteista. Toisikohan nämä laitteet todella onnen? Toivotaan ainakin niin. Kyllähän ne elämää helpottavat ainakin!..

Päätän kirjoitukseni tältä erää em. kappaleen sanoihin:

Vaimo, älä ole onneton meillä melkein kaikki laitteet on

jotka kehitys on tuonut tullessaan, vaikka kaikki eivät niistä piittaa

Kerää kynttilät pois, emme tarvitse nyt romantiikkaa

Kun olen hankkinut meille tuvan täydeltä elektroniikkaa

On meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri

on pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri

Ei, en ole onneton, nyt kun tiedän mitä onni on

Se on sitä kun töistä tullessaan voi vaikka tunnelmoida kahden kesken

Kerää kynttilät pois, emme tarvitse nyt romantiikkaa

Kun olen hankkinut meille tuvan täydeltä elektroniikkaa..

jne...