Kollegani totesi töissä, ettei ole koskaan kuullut kenenkään toisen naispuolisen puhuvan autostaan niin paljon kuin mitä minä olen puhunut. Tämä oli hyvin positiivisessa hengessä sanottu; hän vielä painotti että hänestä on ihanaa että joku voi innostua niin paljon. Miksikäs ei? Ei sitä monesti osteta uusia autoja, saatikka sellaisia jotka ovat oikeasti mieleen. Pikainen juttukierros työpaikan eilisissä pikkujouluissa antoi ymmärtää, että monet joutuvat luopumaan joistakin vaateistaan kulkuneuvoa kohtaan elämäntilanteensa vuoksi (esim. lapset tai sellainen harrastus joka vaatii tietyn kokoisen tms. auton yms.). Ne ovat valintoja elämässä, sanon minä. Ja minä valitsin Fiat 500 Loungen.
En ole varmaan yhteensä elämäni aikana lukenut yhtä paljon juttuja yhdestä autosta kuin mitä viimeisen viikon ajan olen netistä surffaillut. Olen saanut selville mm. että tämä auto valittiin Vuoden autoksi 2008. Sain myös selville, että Fiat 500 sai täydet 5 tähteä Euro NCAP -törmäystestissä, joka on lähteiden mukaan pienelle autolle merkittävä tulos. Paljon puhutaan myös Eco Drive ohjelmistosta. Siinä kerätään tietoa ajotavoista, mm. tavasta käyttää kaasua tai vaihteistoa. Kerättyjen tietojen perusteella ohjelmisto tekee kuljettajalle ehdotuksia, joiden avulla on mahdollista omaksua taloudellisempi ajotapa ympäristöä ajatellen.
Mittarilukema oli 4km kun lähdin liikenteeseen Autokeskuksesta. Aika alussa siis matkalla ollaan kaikkiaan. Ensimmäiset kilometrit tuntuivat sulavilta, pehmeiltä ja tehokkailta – pääsin perille miellyttävällä ajolla. Töihin päästyäni piti esitellä autoa ikkunalasin takaa työkavereille, olivathan he jo monta kertaa viikon aikana kyselleet koska saan auton. Yllättävän moni sanoi että auto on niin minun näköinen ja minulle sopiva kaikilla tavoin. Olen ihan samaa mieltä :)
Yhteinen taipaleemme alkaa siis hyvin suotuisissa merkeissä. Mitä nyt lumimyrskyä ja suola-autoja mutta niitä nyt on aina! Vielä on edessä puhelimen synkronointi auton kanssa, opetella musiikin kuuntelu muistitikulta ja saada sisätilalämmittimelle pistoke paikalleen. Sitten voi rentoutua vain nauttimaan ajomatkoista. Eräässä jutussa sanottiin näin: ”Italiatar on todellinen hyväntuulen auto, jota jaksaa katsella vaikka viikon syömättä. Ja kaiken kruunuksi se on lempeä käyttöauto.” Allekirjoitan tämän täysin. En malta odottaa kesäreissuja rantateillä ja torin laidalla – jo pelkkä ajatuskin saa hymyilemään!
“Car of the Year” –titteliä on jaettu vuodesta 1964. Päästäkseen mukaan kilpailuun uuden auton tulee olla myynnissä viidessä eri Euroopan maassa kuluvan vuoden aikana. Arviot tehdään seuraavin kriteerein: muotoilu, mukavuus, turvallisuus, taloudellisuus, ajettavuus, suorituskyky, käytännöllisyys, ympäristöystävällisyys sekä hinta ja vastine rahalle.
Linkkejä lisätietoon: