Talon edellinen asukas, leskirouva Ritva, oli paikalla touhuamassa myös. Ensimmäisenä asetin keittiöön stereot, kahvinkeittimen ja ensiapulaukun paikalleen. Sitten aloin purkamaan keittiön kaapistoja, ja selvittämään ateljeen puolelta löytyviä tavarapinoja. Historian havinaa oli fyysisesti nähtävissä enemmän kuin olisin halunnut nähdä :) Kesken touhuamisen keitin meille kahvit, ja Ritva halusi tarjota savulohivoileipiä (tosi hyviä!). Tuodessaan leipiä omalta puoleltaan taloa, toi hän samalla valokuvakansion jossa oli kuvia talon rakennusajalta vuodelta -67. Siinä Lasse Marttinen aloittaa kuopan kaivamisesta ja tontin raivaamisesta. Lopulta kuvasarja päättyy valmiin talon kuvaan uuden vuoden aattona 1967.

Purin ensimmäisenä päivänä keittiön ovet joista erottelin saranat ja nupit, kaikkine ruuveineen (ekologista toimintaa ensimetreiltä alkaen!). Rauli toi töistä tuleessaan lisää työkaluja; sorkkaraudan, suojalasit ja hanskoja sekä hengityssuojaimia ym. Sitten aloimme katsomaan mitä ateljeen kulma on syönyt. Olihan siinä kosteaa ja homeista lasivillaa.. Mutta näyttää siltä, että vauriot olisivat vain ns. ensimmäisen rivin verran kulmasta ulospäin molempiin suuntiin. Se helpottaa tulevaa remonttia (jos nyt pitänee paikkaansa kun lisää puretaan).

Perjantaina roudattiin tavaraa siirtolavalle koko päivä. Miten paljon roinaa voikaan olla! Talon tytär yhdessä Ritvan kanssa tyhjensivät uutta puolta ja minä valikoiden ateljeen osuutta. Lava tuli iltaan mennessä täyteen, mutta minusta tuntui ettei romu toisessa päässä taloa vähentynyt minnekään. Lava tyhjennettiin samana iltana, ja asukkaat ovat voineet tyhjentää taloa lisää viikonlopun aikana. Huomenna näen mitä ovat saaneet aikaan.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, etten minä voi yksin jatkaa purkamista koska osat ovat painavia,isoja ja korkealla. Niinpä saan apua Kimmosta pariksi päivää kun Rauli on vielä reissussa.Vielä viimeinen viikko lomaa - saamme varmasti paljon vielä aikaan. Tästä se jatkuu!